Onko koronaepidemia tulipaloon tai luonnonkatastrofiin rinnastettava pätevä syy keskeyttää palkanmaksu? Tätä pähkäillään esimerkiksi Kokkolassa, Mikkelissä ja Lappeenrannassa, joissa työnantaja on vedonnut työnteon estymiseen ja valtioneuvoston päätökseen sulkea koulut, kirjastot, museot ja liikuntapaikat.
Mikkeli on katkaissut palkanmaksun noin sadalta työntekijältään, samoin Kokkola ja Lappeenranta. Lappeenrannassa keskeytys koskee kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntatoimen työntekijöitä, ja Mikkelissä tulilinjalle ovat joutuneet heidän lisäkseen koulunkäyntiavustajat.
Juuri koulunkäyntiavustajien tilanne on Mikkelin pääluottamusmiehen Sirpa Hakkaraisen mielestä erityisen järkyttävä.
– Huhtikuun alussa noin 65 avustajaa sai käteensä työnantajan ilmoituksen työvelvoitteen päättymisestä. He olivat koulujen sulkemisen jälkeen jatkaneet normaalisti työtään ja ohjanneet etäopetuksessa olevia lapsia, ja kesken työn heidät käskettiin kotiin, hän kertoo.
Siitä alkoi pääluottamusmiehen puhelinrumba: itkuisia puheluita hätääntyneiltä avustajilta, jotka ihmettelivät, voiko työnantaja menetellä noin.
”Sainko minä nyt lopputilin?”
Kokkolassa palkanmaksun keskeytyksestä ilmoitettiin jo 20. maaliskuuta – vain pari päivää sen jälkeen, kun valtioneuvosto ilmoitti koronan aiheuttamasta poikkeustilasta ja valmiuslain käyttöönotosta. Sen seurauksena koulujen lähiopetus päättyi ja kirjastot sekä liikunta- ja uimahallit ja museot sulkivat ovensa.
– Keskeytyksen piirissä on noin 70 koulunkäynninohjaajaa sekä joitain vahtimestareita ja päiväkotien avustajia, yhteensä useita kymmeniä JHL:n jäseniä, kertoo pääluottamusmies Jani Jumppanen.
– Kun yksi oli langalla, kolme koputti.
Hän on saanut asian tiimoilta kymmeniä soittoja ja sähköposteja jäseniltä.
– Eräs nuori ohjaaja soitti ja ihmetteli, mitä keskeytys tarkoittaa. Saiko hän lopputilin? Mielestäni työantaja teki hätiköidyn päätöksen, eikä kartoittanut riittävästi korvaavia töitä, Jumppanen moittii.
Ihan vähällä ei ole päässyt myöskään Lappeenrannan pääluottamusmies Airi Tauriainen. Hän laskeskelee, että hänen työpuhelimensa pirisi yhden viikon aikana 160 kertaa.
– Kun yksi oli langalla, kolme koputti. Palkanmaksun keskeytyksen lisäksi jäseniä huolettivat mahdolliset lomautukset, hän kertoo.
Ensimmäiset ilmoitukset työnteon ja palkanmaksun keskeytyksestä annettiin Lappeenrannassa huhtikuun alussa. Ne, jotka olivat huhtikuun alkupuolen vuosilomalla tai muilla vapailla, saivat ilmoituksen palkanmaksun keskeyttämisestä kuun puolivälissä.
Lappeenranta kutsui takaisin
Kun työnantaja ilmoittaa työntekijälle työnteon estymisestä, hänelle pitää työsopimuslain mukaan maksaa palkka kotiin enintään 14 vuorokaudelta. Viimeistään silloin on syytä ilmoittautua TE-toimistoon, jotta pääsee välittömästi työttömyysturvan piiriin.
– Touhu on kuin lannanajoa ilman perälautaa.
Tosin Lappeenrannassa työnantaja kehotti joitain kotiin määrättyjä liikuntatoimen työntekijöitä takaisin töihin. Osa heistä hoitaa nyt kaupungin nurmikenttiä, ja osa puistopuolen istutustöitä.
– Touhu on kuin lannanajoa ilman perälautaa, kommentoi Tauriainen.
Hän ei ole pitkällä luottamusmiesurallaan aiemmin törmännyt työsopimuslain pykälään, joka mahdollistaa työnantajan yksipuolisen menettelyn. Toisaalta tilanne on outo myös työnantajille, eikä kenelläkään tunnu olevan täyttä varmuutta siitä, miten lain poikkeuspykälää tulisi tulkita.
Pieksämäellä kaupunki perääntyi suunnitelmistaan.
Esimerkiksi Pieksämäellä kaupunki uhkasi palkanmaksun keskeyttämisellä mutta perääntyi, kun JHL ilmoitti, että se vie jokaisen yksittäistapauksen liiton oikeudellisen osaston arvioitavaksi mahdollista riitautusta varten.
– Keskeytyksen sijasta Pieksämäki päätyi lomauttamista koskeviin yt-neuvotteluihin. Perääntymisiä on muitakin, tietää JHL:n Kaakkois-Suomen aluetoimiston päällikkö Hannu Repo.
Yt-neuvottelu on henkilöstön kannalta parempi vaihtoehto, koska silloin työntekijäpuolella on mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen, esimerkiksi lomautettavien määrään. Lisäksi lomautuksen toteuttaminen on usein ajallisesti hitaampi prosessi kuin työnantajan yksipuolinen päätös keskeyttää palkanmaksu.
Lue myös: Karua tietoa JHL:n luottamusmiehiltä: 80% kuntatyönantajista väläyttää koronalomautuksia
Työsopimuslain kummajainen
Mikä tämä työsopimuslain kummajainen, palkanmaksun keskeyttäminen, oikein on? Näin TSL 2 luvun 12 §:n 2 momentti sanatarkasti kuuluu:
”Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.”
Oikeuskirjallisuuden mukaan tulipaloon ja poikkeukselliseen luonnontapahtumaan verrattava syy voisi olla myös viranomaismääräyksestä johtuva työnteon estyminen.
– Tämän perusteella JHL on tulkinnut, että valtioneuvoston päätös sulkea museot, kirjastot ja uimahallit koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi on sellainen viranomaispäätös, joka saattaa oikeuttaa työnantajan käyttämään työsopimuslain 2 luvun 12 pykälää, sanoo lakimies Keijo Tarnanen JHL:stä.
Asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen: Vaikka kirjastot ja museot on suljettu yleisöltä, työt kyseisissä toimipaikoissa voivat jatkua. Jos henkilön työtehtävät eivät normaalioloissakaan muodostu asiakaspalvelusta, ei toimipisteen sulkeminen yleisöltä estä työntekoa kyseisessä pykälässä tarkoitetulla tavalla.
Jos taas työnteon keskeyttäminen on johtunut työnantajan omaan harkintaan perustuvasta arviosta sulkea toiminto, ei kyseistä pykälää pitäisi soveltaa, vaan silloin työnantajan tulisi noudattaa lomauttamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä.
Koulusulut ovat rajatapauksia
Koulujen osittaiset sulkemiset ovat Tarnasen mukaan rajatapauksia. Enemmistö peruskoulun ja lukion oppilaista on koronaepidemian aikana etäopetuksessa, mutta ykkös-, kakkos- ja kolmasluokkalaisille sekä erityistä tukea tarvitseville oppilaille järjestetään kuitenkin lähiopetusta.
– Kouluja ei ole kokonaan suljettu, mutta silti kunnat ovat ilmoittaneet työnteon keskeytyksestä koulujen sulkemisen takia. Osalta koulujen työntekijöitä työt ovat varmasti valtioneuvoston päätöksen takia loppuneetkin, mutta yleensä kyse on koulujen omasta harkinnasta, miten koulutyö poikkeusolojen aikana järjestetään, pohtii Tarnanen.
Mikkelin esimerkki kertoo, että koulujen sulkeminen sinänsä ei ollut estänyt koulunkäyntiavustajien työtä vaan työnantajan tekemä uusi harkinta koulutyön järjestelyistä.
Lomautussäännösten kiertämistä?
Jos käy ilmi, että työnteko ei ole keskeytynyt pelkästään viranomaismääräyksen takia, pitäisi työnantajan Tarnasen mukaan noudattaa lomautusmenettelyä palkanmaksun keskeyttämisen sijaan.
Jos työnteon keskeytystä koskevat edellytykset eivät täyty vakituisten kohdalla, eivät ne täyty määräaikaistenkaan kohdalla.
Erityisen kyseenalaisena Tarnanen pitää niiden työnantajien menettelyä, jotka ovat soveltaneet työsopimuslain poikkeusmenettelyä määräaikaisiin työntekijöihin ja vastaavasti lomauttaneet samaa työtä tekevät vakituiset työntekijät.
– Jos työnteon keskeytystä koskevat edellytykset eivät täyty vakituisten kohdalla, eivät ne täyty myöskään määräaikaisten kohdalla. Onkin ilmeistä, että työnantaja on päätynyt menettelyyn vain siksi, ettei määräaikainen henkilöstö ole ollut lomautettavissa, hän huomauttaa.
Tällöin on kyse lomautussäännösten kiertämisestä, ja nämä tapaukset on Tarnasen mukaan ehdottomasti syytä riitauttaa.
Aina eriävä mielipide
Keijo Tarnanen neuvoo luottamusmiehiä jättämään työnantajille eriävän mielipiteen kaikissa työnteon estymistä ja palkanmaksun keskeyttämistä koskevissa tapauksissa. Näin Kokkolassa, Mikkelissä ja Lappeenrannassa on meneteltykin.
– Sen jälkeen voi selvittää aluetoimiston ja liiton lakimiesten kanssa, onko työnantajalla ollut riittävät perusteet palkanmaksun keskeytykselle. Jos näin ei ole, voidaan epäselvät tapaukset riitauttaa aluksi paikallisesti erimielisyysneuvotteluissa.
Jos se ei tuota tulosta, voidaan asia viedä joko paikallisen käräjäoikeuden tai työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Kirjallinen ilmoitus vaadittava
Jokaisen työntekijän, jonka palkanmaksu on keskeytetty täytyy huolehtia siitä, että 14 vuorokauden palkallinen aika on laskettu oikein.
Neljäntoista päivän laskeminen alkaa siitä, kun työ on todella estynyt. Jos henkilö on aluksi vaikka vuosilomalla, alkaa poikkeuspykälän mukainen työnteon estyminen ja oikeus 14 päivän palkkaan vasta sitten, kun vuosilomasta tai muusta aiemmasta syystä johtunut työvapaa päättyy.
Jotta henkilö voi saada työttömyyskorvausta, hänen tulisi vaatia työnantajalta kirjallinen ilmoitus työnteon estymisestä ja palkanmaksun keskeyttämisestä.
Työttömyysturvan näkökulmasta palkanmaksun keskeytys rinnastetaan lomautukseen. Niinpä henkilö on oikeutettu joko ansiosidonnaiseen tai peruspäivärahaan ilman viiden päivän omavastuuaikaa. Tämä koronaepidemian takia säädetty väliaikainen omavastuuajan poisto on voimassa 6. heinäkuuta 2020 asti.
Lisäys: Juttuun on lisätty 22.4.2020 linkki JHL:n pääluottamusmiehille tekemään kyselyyn koronaepidemian vaikutuksista henkilöstön lomautuksiin.